sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Iso kiitos!

Voiton puolella sairaudesta, mutta ei vielä aivan terve. Lääkäri määräsi viikonlopun "täyslepoa" koska maksa-arvot huitelevat ties missä, mutta uhmasin tätä päätöstä eilen hakemalla uuden puhelimen ja käymällä katsomassa paikallisessa Tappara - Kalpa ottelun. Harmi vain, ettei viimeksi mainittu voittanut matsia.

Mutta tämä postaus koskee tuota puhelinta ja tapaa millä sain sen.


Olen jotenkin ajatellut aina, että kukaan ei luovu mistään kalliista ilmaiseksi, ei vaikka tilanne olisi mikä. Olin kuitenkin väärässä. Aiemman puhelimeni, Samsung Galaxy S3:n kanssa on tullut taisteltua melko pitkään siitä, pysyykö siinä virta ja pysyykö se päällä, vaikka siinä olisi sitä virtaa. Kun näyttö alkoi toissailtana väreilemään samaan tapaan kuin sitä aiemmassa puhelimessa ennen sen hajoamista, totesin että nyt on aika laittaa some riehumaan ja pyytää ihmisiltä edes jotain kämäistä puhelinta.

Asetin ainoiksi kriteereiksi sen, että microsim mahtuu puhelimeen ja puhelimessa pysyy virta. Eli toisinsanoen, kaikki aataminaikaisetkin, joissa olisi microsimille sopiva kolonen, olivat vastaanottolistalla. Facebookista löytyi sitten sopiva ryhmä, sellainen kuin Tampereen alle 5€:n kirppis. Olin melko varma että saan sieltä juurikin sellaisen, jolla juuri ja juuri ehkä pääsisi netissä käymään, mutta pääpointti itselle oli saada yksinkertaisesti edes jonkinlainen puhelin siihen asti, että saisin itse jostain rahaa ja voisin käydä ostamassa sellaisen kuin haluan (eli kriteerit nousisivat siihen, että edes sen kokoinen näyttö kuin tuossa Samsungissa ja että siinä toimii instagram).


Lopetin ilmoitukseni lauseeseen; "Rahaa ei ole, mutta ison kiitoksen ja halauksen voin antaa!"

En olisi koskaan aavistanut, että minulle tarjotaan heti ensimmäiseksi Huawein Honor 6 puhelinta. En ikinä. Täysin toimiva, näyttö ehjä, takakannessa vain muutamia käyttönaarmuja. Tuntui kuin joku olisi lyönyt suurella uunihalolla päähän; Onko oikeasti tällaisia ihmisiä vielä olemassa? Vielä suurempi onni oli se, että sain haettua puhelimen vielä eilisen aikana. Enkä voi oikeasti sanoin kuvailla sitä, miten onnellinen olen tästä, sillä nyt minun ei tarvitse rahaa saadessa käydä ostamassa uutta puhelinta, vaan pääsen vaikka maksamaan laskuja sillä summalla tai hommaamaan vähän enemmän ruokaa kaappiin.

Olen sanaton. Olen kiitollinen.

Paljon tuossa puhelimessa on miulle opeteltavaa, mutta se ei haittaa, sillä kuten jo sanoin, en olisi uskonut tällaista saavani. Kiitos siis nimeltä mainitsemattomalle naisihmiselle, todellakin pelastit miut! ♥ Mutta nyt istahdan takaisin parvekkeelle kahvini kera suunnittelemaan nettisivuja uudelleen, jotta saadaan sinne kaikki mitä on suunniteltu. Halusin vain jakaa tämän kiitollisuuteni ja antaa muillekin uskoa siihen, että ihania ihmisiä on vielä olemassa! ♥


perjantai 14. huhtikuuta 2017

Hehkulamppuja?!

Eipäs ole tullut hetkeen taas kirjoitettua. Tai no viikkoon, mutta se on tuntunut todella pitkältä viikolta.

Viime perjantaina kävin Cinemadrome 14 tapahtumassa katsomassa Anthropophagous elokuvan ja sen jälkeen vielä Ruasteen keikalle. Ilta oli muutoin todella onnistunut, mutta jo ennen elokuvaa alkoi päänsärky. Ajattelin sen menevän ohi, mutta keikan jälkeen se vain yltyi ja karaokessa huomasin myös kurkussa olevan jotain vikaa. Seuraavana päivänä olikin sitten jo kuumetta ja sunnuntaina kurkku jo tajuttoman kipeä ja kuume lähellä 38. Maanantai-iltana kurkkasin kurkkuuni ja boom. Te joilla on ollut peitteitä nielussa, tiedätte miten ällöttävältä se näyttää. Kuume on pyörinyt 37.5-38.5 välillä aika lahjakkaasti, mutta nyt särkylääkkeiden kanssa se on pysynyt hieman aisoissa. Angiinaa tämä ei ole, ainakin pikatesti ja viljely näyttivät negatiivista. Torstaina onkin sitten aika verikokeisiin, katsotaan mitä niistä selviää. Haju ja maku suussa on raastava ja aamuisin kurkku niin turvoksissa että hyvä kun henkeä saa. Mutta eiköhän se tästä, jos vaan lääkkeet riittävät. Ruokaa en saa suusta alas kuin pakottamalla, sillä kokoajan oksettaa. Yh.

Mutta asiasta kukkaruukkuun, tai lyhtyyn, jos näin voi sanoa.


Ostin jokin aika sitten lampun, jossa oli musta metallikehikko. Sen metallikehikon vuoksi koko lampun ostinkin. No kävipä sitten niin, että kaupan myyjä neuvoi minua ostamaan siihen sellaisen lampun, joka ei mahtunut kehikkoon, joten jätin lampun roikkumaan ilman mitään varjostinta. Viime yönä tuli idea laittaa vanha lyhty tuon lampun ympärille, siitä kun on lasit hajonneet reilu vuosi sitten. Tänään tartuin tuumasta toimeen ja vaikka edelleen nuo miun kiinnitykset ovatkin maailman kauneimmat, niin kyllä se ihan kivalle näyttää omaan silmään. Ehkä joku päivä jaksan tapella noiden johtojen kanssa lisää..



Tilasin myös jokin aika sitten eBaysta pari seinätarraa, joista vain toinen on toistaiseksi tullut perille. En ole aiemmin seinätarrojen kanssa pelleillyt ja vähän jännitin sen laittamista kun olen netistä näitä "kauhutarinoita" lukenut, mutta yllättävän helppoahan se olikin. Ehkä aavistuksen vinoon se jäi, mutta meh. Olen vähän tällainen "kunhan se näyttää kivalta omaan silmään" niin kaikki on sitten hyvin.. :D Kokoa tuolla tarralla on n. 70x60cm.

Tigerista löytyi myös kivat "hehkulamput" jotka toimivat normaaleilla AA-pattereilla. Valaisevat todella nätisti kun kämpässä ei ole muita valoja.Kun vaan jonkun fiksumman paikan niille keksisi, betoniseinään kun on hankala laitella ilman kiviporaa ja sen käytön osaamista reikiä.